keskiviikko 17. elokuuta 2011

Isokankaan viserrys Nivalan linturallissa

Joukkueelle ei hoksattu keksiä rallissa nimeä joten tällainen tuli heitettyä ilmoille purkutilaisuuden alussa. Joukkueessa oli minun lisäkseni Timo Meriläinen ja Veikka-Valtteri Österberg. Alunperin joukkueessa piti olla Aki Rantanen Orimattilasta mutta Aki jätti rallin väliin pitkän matkan vuoksi ja näin veikka tuli lyhyellä varoitusajalla Akin tilalle kolmanneksi.

Reittiä suunniteltiin etukäteen melko vähän mutta kuitenkin hyvin onnistuneesti. Aloituspaikka oli vielä aamullakin hieman epäselvä mutta päätettiin lähteä läheltä Haapaveden rajaa mevevältä isokankaantieltä.

Ennen viittä ajeltiin erkkisjärven lintutornin ohi ja todettiin erkkisjärven olevan sen verran tyhjän näköinen että ei viitsitty sieltä kuitenkaan aloittaa rallia. Ennen rallin alkua lähti erkkisjärven padolta myös taivaanvuohi joka me saatiin myöhemmin mutalammen takaa ässälajiksi kahden yksilön voimin.

Kello viiden aikamerkki kuunneltiin autossa kun ajeltiin ojaperäntietä. Aloituslajin veikkaus meni nappiin sillä kello oli melkein 5.02 kun räkättirastaat avasi rallin pinnalaarin.


Aamu lähti käyntiin rauhallisesti kun linnut alkoi pikkuhiljaa vasta heräilemään. Melko pian kuitenkin osui ensimmäinen parempi laji kohalle kun koppelo oli tiellä syömässä kiviä. Kellon lähestyessä kuutta tuli useampia hyviä lajeja peräjälkeen pieneltä alueelta isokankaantieltä. Kirjosiipikäpylintu lensi tööttäillen yli, pyy vihelsi metsässä ja pyyn ohella koiras mustarastas kotkotti pienen talon pihalla. Punatulkku ja urpiainen saatiin myös tässä vaiheessa ruksattua listalle ja yllättäen ainoastaan yhdellä joukkueella oli meidän lisäksi nämä kaksi lajia.

Ajeltiin kohti mutalampea ja peruslajeja tipahteli sieltä täältä. Peltopyytä yritettiin muutamasta paikasta ilman tulosta ja oli tarkoitus jo ajella suoraan mutalammelle kun oltiin rallattu jo lähes neljä tuntia ja ei oltu vielä päästy edes varsinaisen rallisuunnitelman aloituspaikkaan :)

Timo ehdotti kuitenkin vielä että käytäskö yksi peltotie tarkistamassa kun ajeltiin maliskylällä. Jo vain se passas ja hyvä niin. Kivitasku ja kiuru saatiin blokattua uusina lajeina kunnes hoksasin ladon katolla pienen pedon. Pysäytin auton ja oli tarkoitus katsoa lintu kaukoputkella mutta samantien lähtikin viiden metrin päästä peltopyypoikue jossa oli toistakymmentä poikasta. Se oli työvoitto ja vielä putkella tsekattiin peto joka osoittautui ampuhaukaksi. Neljä lajia tulikin 10 minutissa. Nyt oli hyvä lähteä jatkamaan matkaa suoraan kohti pirttimaantietä.

Pirttimaantieltä parhaimpina lajeina irtosi hetken syyslaulua esittänyt tiltaltti ja kulorastas joka päästi pari kertaa särisevän äänen.

Mutalampi tarjosi todella paljon lajeja vaikka nokikana ja mustakurkku-uikku jäikin uupumaan. Nämä linnut olikin ilmeisesti melko kähmyjä sillä mukuru näyttäytyi vain yhdelle ja nokikana kahdelle joukkueelle. Sorsia saatiin kuitenkin monta lajia. esim lapasorsa, uivelo, jouhisorsa tavi jne..

Tässä vaiheessa päätettiin pitää kahvitauko ja istahdettiin kiireemmäksi ajaksi laiturille mutustelemaan eväitä. Olikin rallin kannalta oikea veto jäähä syömään niille sijoille eikä syödä vauhdista. Tervapääskyt tuli lentelemään lammen päälle, palokärki huusi metsästä ja sokerina pohjalla pikkutikka lensi todella nätisti suoraan ylitse pudoten todennäköisesti kauemmaksi metsään.

Rallin puoliväli oli ohitettu ja päätettiin hieman poiketa alkuperäisestä reittisuunnitelmasta koska lajeja oli hyvin plakkarissa ja potentiaaliset lajit oli saatu mitä oli tarkoitus hoitaa Haapajärven ja Nivalan rajalta. Ajeltiin Jokikylälle ja Jokikylän sillalle pysähdyttiin pieneksi hetkeksi. Pulut huuteli sillat alta ja lapinsirri viiletti matalalla joen yli äännellen kohti pohjoista.

Tässä vaiheessa lajien tulo hiipui aikalailla ja jonkin aikaa menikin rauhalliseen tahtiin. Maailmanniityntieltä saatiin laulurastas jota pitkään pitikin odotella kunnes sattui kohalle. Kello oli jo melkein 12 kun selvittiin vasta hituran altaille. Altaat toikin useampia lajeja. Helpoimpana kalalokki ja parhaimpana kuovisirri. Suosirri jäi puuttumaan rallissa ainoastaan meidän joukkueelta joten hituran altailla olisi aikaisemmin aamulla/päivällä ollut nekin hoidettavissa kuten yleensäkin suosirri on altaiden runsain sirri.

Altailla pidettiin nyt lyhyempi kahvitauko kun mutalammella ja nyt laitettiin rallivaihde päälle. Aikaa ei ollut paljoa ja 13 peruslajia puuttui vielä. Siinä mielessä tilanne näyttikin hyvältä että lajeja oli mukavasti ja helppoja lajeja vielä paljon havaitsematta. Pieniä käynnistämisvaikeuksia oli kuitenkin meidän joukkueella loppukirin suhteen. Leppälintu ja kirjosieppo tuotti ylitsepääsemättömiä vaikeuksia eikää kumpaakaan saatu ralliin. Isolepinkäisetkään ei alkuun sattunut millään putkeen ja rallia 1.5 tuntia jäljellä. No isoleksa saatiin lajilistoille ja myöhemmin niitä näkyikin ainakin neljä lisää. Aittoperän silta ei tarjonnut mitään uutta eikä Haapaperältäkään lajimäärä lisääntynyt. Pedot osoittautui lähes aina tuulihaukoiksi joita ynnäiltiin omien laskujen mukaan rallissa ainakin 14! Lienee seuraavassa rallissa laji kuulunee peruslajilistoille. Nivalan keskustaa tultaessa plokkasin pähkinähakin lentävän melko kaukana. Urheilutiellä oli vielä rallin toinen hakki mutta turkinkyyhkyjä ei löyetty urheilutieltä eikä ammattikoulun lähettyviltäkään joten se jäi puuttumaan.

Viimeinen tunti rallissa pyörähti käyntiin ja kiire vain lisääntyi kun monta hyvää paikkaa oli käymättä ja kaikkia paikkoja ei enää ennättäisikään käydä tsekkaamassa.

Ajeltiin kiekon pelloille ja kottaraiset odottikin langalla ja yksi helppo laji hoitui samantien. Suopöllön piti tulla viimeistään täältä mutta aina ei vaan "helpot" lajitkaan loksahda kohdalle. Lehtokerttu lauloi ojanvarrella olevissa puskissa yllättäen ja tästä tulikin kiva bonuslaji jota ei enää viimeiselle tunnille osattu odottaa. Kalatiiraa ei jokivarresta löytynyt mutta rantasipi korvasi kuitenkin tiiran.

Aikaa reilu puolituntia ja suuntana erkkisjärvi. Hoideltiin montuilta törmäpääsky ja klo 13.40 kiivettiin torniin. Kalatiira oli järven äänekkäin lintu ja se hoitui jo ennen kuin päästiin torniin. Aikaa ei ollut enää montaa minuuttia kun järveltä löytyi kaksi silkkiuikkua ja järven takaa kuului meriharakoiden kirkuna. Rallin loppu meni täydellisesti ja peruslajipuutteita jäi vain 4 vaikka ainekset olisikin ollut huomattavasti suurempaankin määrää. Lajeja havaittiin 89 mikä oli meidän joukkueelle hyvä suoritus ja kakkossija tulikin jääden viisi lajia voittajajoukkueelle.

Kiitos Timolle ja Veikka-Valtterille hyvästä ralliseurasta, Haikaran Hannulle purkupaikasta ja purkupaikan järjestelyistä ja kiitos kaikille rallaajille hyvästä rallista. Oli hienoa todeta taas että jokainen joukkue oli valmiina ottamaan mukaan rallaajia jotka on vähemmän aikaa harrastanut tai muuten vain vähemmän rallannut. Sekin tuli todistettua että tähänkin aikaan vuodesta voi tehdä hyviä havaintoja. Kuten virtavästäräkki ja arosuohaukka osoittaa.

Isokankaan visertäjistä Jukka Österberg